Kalanistutukset

AHVEN Perca fluviatilis

Ei kausi rauhoituksia eikä alamittoja.
Hyvin yleinen saaliskala ja maukas ruokakala.Saaliskalana läpi vuoden Kutee alkukesästä mataliin lahdelmiin .
Kasvaa nopesti jos saaliskaloja saatavana hyvin. Suurimmat saadut ahvenet on painaneet lähes kolmekiloa.
Pyyntitapoja: Vapavälineet,Onki,Pilkki,Jigi,Uistin ja Perho
Seisovat pyydykset: Katiska,Rysä,Verkko,Pitkäsiima,Koukupyydykset.
Pikkuahvenet soveltuu hyvin ”kukkokalaksi” tai keittoon keskikokoiset
n. 100 – 300 g painoiset erinomaisia filekaloina isommat soveltuvat hyvin savustuskaloiksi.
Erittäin maukas ruokakala.

ANKERIAS Anguilla anguilla

Ankeriasta on istutettu Oulujoen vesistöön 1960-1980 luvulla.
Satunnaisia ankerias saaliita saatiin 1980 luvulla josta kuva Muhoksen
Muhoslammelta pitkälläsiiimalla saatu n. 1,5 kg ankerias.

 

HARJUS Thymallus thymallus

Harjusta esiintyy sekä Oulujoen pääuomassa sekä Muhos,Poika,Utos,sekä Kutujoessa. Harjus on hyvänmakuinen lohikala joka kasvaa jopa yli kaksikiloiseksi.Harjukset asustaa joen virtapaikoissa ja syö vesihyönteisiä ollen erittäin suosittu perhokalastuskala.
Harjus on rauhoitettu kutuaikanaan 1.4 – 31.05 leveyspiirin 67o eteläpuolella ja on kokonaan rauhoitettu merialueilla.
Harjuksen alamitta 35 cm Oulujoenvesisistöissä.
Maistuu hyvin suolakalana sekä erilailla valmistettuna kalaruokana.

 

HAUKI Esox lucius

Hauki on yleinen petokala Oulujoen vesistössä ja hyvä ruokakala.
Hauki voi kasvaa lähes 20 kiloiseksi ja esiintyy koko vesistön alueella.
Hauki kutee aikaisin keväällä heti jäidenlähdön jälkeen mataliin lahdelmiin. Se on aktiivinen ympäri vuotta ja vuorokautta joten kalaa voi tavoitella helposti.
Pyydysmuodoista vapavälineillä ovat suosittuja uistelu,sekä jigikalastus.
Myös perhoon hauki tarttuu mielellään.Uistelua voi suorittaa joko rannoilta tai veneestä joko heittäen tai uistimia vetäen.
Seisovat pyydyksett kuten verkot,katiskat,rysät ja koukkupyydykset antavat hyvin haukea.

Ruokakalana on haukea jonkinverran hyljeksittty,mutta oikein laitettuna se on erittäin maukas kala. Kun fileroi hauen nahattomaksi jää sen ominaistuksu kokonaan pois sekä kun kalan fileroi täysin ruodottamaksi
on kalapihvit mitä parhaita,voissa tai öljyssä paistettuna.
Haukifileet voi myös jauhaa lihamyllyssä ja lisäämällä esim savustettua pekonia tai kuorittuja katkatapuja sekä erilaisia mausteita korppujauholla lisättynä voi valmistaa erittäin maukkaita kalapullia tai pihviä.
Hauella ei ole alamittaa mutta suositellaan isojen kalojen vapauttamista jotta kalakanta pysyy hyvänä,isot kalat tuottavat paljon poikasia sekä syömällä särkikaloja pitävät niiden kannat kurissa.

 

KIISKI Gymnocephalus cemua

Kiiskejä esiintyy kaikissa Oulujoen vesistöissä
Kiiski on pohjan läheisyydessä elävä pienehkö kalalaji jonka limainen ominaisuus on monelle pilkkijälle ja onkijalle tuttu.
Kiiskejä pyydystetään lähinnä pilkkimällä tai onkimalla ja suotuisissa olosuhteissa voi se kasvaa useamman sadangramman kokoiseksi.

Kiiski on ollut aikanaan erittäin suosittu ruokakala lähinnä itäsuomessa,ja Karjalassa. Onpa kiiskejä viety jopa Pietarin hoviinkin ruokakalaksi.
Kiiski on maultaan eriomainen ja jos näkee vaivaa sen perkaamisessa ja liman poistossa saa siitä erittäin hyvää esim kalakeittoainesta.
Kiiskejä on kuivattu uunissa ns. kapakaloiksi ja sen jälkeen käytetty keitoissa.

KIRJOLOHI Oncorhynchus mykiss

Kirjolohi on istutuskala ,jota voimayhtiö sekä Oulunkaupunki sekä osakaskunnat/kalastuskunnat istuttavat vuosittain Oulujoen vesistöihin.
Ammattimaiset kalankasvattajat toimittavat kirjolohet 0,5 – 1,5 kg painoisina istuttajille. Istutukset toteutetaan sulanveden aikana lähinnä alkukesästä sekä virkistyskalastuspaikkoihin läpi koko kesän.
Kirjolohi on punalihainen lohikala ja suosittu kalastuskohde.

Pyydystavoista suosittuja ovat uistelu,perhostus,sekä jigikalastus veneestä tai rannalta sekä pilkkiminen veneestä.
Seisovista pyydyksistä antaa verkko hyvin kalaa sekä rysä.
Suosittu pyydysmuoto on ns. oottokoukkupyynti jossa heittokalastukseen soveltuvaan vapaan laitetaan paino sekä sen alapuolelle koukku johon kiinnitetään houkutinpallero joka nousee pohjasta ylöspäin.
Kirjolohella ei ole alamittaa. Kalastusoidenhaltijat ovat määritelleet vuorokauden enimmäis kappalemäärät kirjolohelle.

Ruokakalana on kirjolohi erinomainen, Sitä voi käyttää suolakalana,tai paistaa,keittää,tai savustaa.

 

KUHA Sander lucioperca

Kuha on lisääntynyt viimmevuosina Oulujoen pääuomassa erittäin hyvin.
Kuhaa istutetaan vuosittain pääuoman altaisiin ja se on menestynyt hyvin.
Kuhan alamitta on 42 cm
Kuha on valkealihainen ahvenen sukuinen petokala ja voi kasvaa yli kymmenkiloiseksi petokalaksi.

Vapapyynti muotona on jigikalastus ns.vertikaalikalastuksena saavuttanut hyvän suosion. Kuha ottaa myös uistimeen ja jopa perhoon. Se viihtyy valoisana aikana syvänteissä mutta nousee iltahämärissä pintaan ruokailemaan jolloin sitä saa hyvin uistelemalla.
Seisovista pyydyksistä verkkokalastus tuottaa saalista niin kesällä kuin myös talvella.

Ruokakalana kuha on suosittu,onhan kala valkealihainen ja helppokäyttöinen sekä vähäarominen kala.
Savustettuna erinomainen sekä keitto ja paistin kalana kuhafileet ovat mainioita.

 

LAHNA Abramis brama

Lahna on yleinen kala Oulujoen pääuomassa. Se esiintyy usein isoina parvina ja varsikin verkolla voi joskus saada paljon lahnoja kerralla.
Myös matosyötillä varustettuun onkeen lahna helposti tarttuu
Lahna voi kasvaa jopa seitsemänkilon painoiseksi. Usein ongella tai verkolla saa kilon kahtapuolta olevia kaloja. Pienemmät lahnat ovat ravintokaloina runsas ruotoisia mutta isommat kalat ovat mainioita savustettuna.Varsinkin kylmän veden aikana pyydystetyt kalat ovat maukkaita,kesällä lahnaan tulee usein pohjanmaku,koska kalat syövät pohjalietteistä toukkia ja äyriäisiä.
Lahnan lähisukulainen Pasuri esiintyy myös Oulujoessa mutta se ei kasva kiloa isommaksi. Ei mainittava ravintokala

 

LOHI Salmo salar

Oulujoki oli ennen voimalaitospatoamista yksi Euroopan parhaista lohijoista.Patoaminen lopetti lohen nousun lisääntymisaluielle jotka ovat olleet pääuomassa jopa Suomussalmella asti.
Nykyisin lohta nousee syksyisin Merikosken padolle ja siihen rakennettua kalatietä pitkin nousten aina Muhokselle Montanvoimalan padolle asti.
Vuonna 2016 aloitettu Lohen kiinniottolaitteisto valmistui 2017 ja toiminta alkaa 2018 jolloin ylösnousseet lohet otetaan kiinni ja kuljetetaan kutupaikoille Utos ja Kutujoille.Näin pyritään elvyttämään luontainen lisääntyminen.
Muhoksen Montan kalanviljelylaitos tuottaa vuosittain lohismoltteja jotka vapautetaan Oulujokeen.
Lohta voi pääuoman alueelta pyytää uistelemalla tai perhostamalla rauhotusajan ulkopuolella.
Lohi on kokonaan rauhoitettu 1.9. – 30.11. välisen ajan
Lohen alamitat ovat : Perämeressä 50 cm ja muualla 60 cm
Vapaa-ajan kalastuksessa on kahdenkalan vuorokausirajoitus.
Lohi on yksi parhaimmista ruokakaloista,mutta kudulle nouseva kala ei nousun aikana syö mitään jolloin sen väri ja maku muuttuu mitä kauemmin se on joessa. Talvisin ja keväisin saadut yksilöt eivät ole erikoista herkkua.

 

MADE Lota lota

Made on erinomainen keittokala.

Made on talvikala herkku. Madetta esiintyy koko Oulujoen alueella.Made on pohjassa oleileva kalalaji ja voi kasvaa jopa kahdeksankilon painoiseksi. Madetta pyydetään etupäässä talvisin joko koukkupyydyksillä tai pilkkimällä.Seisovista pyydyksistä ovat parhaita rysä,katiska ja verkko. Mateen pilkintä tapahtuu iltaisin hämärässä tai ihan pimeässä kun mateet kokoontuvat kutumatalikoille.Kun löytää ns. mateenpolun voi yhdestä ja samasta reijästä saada useita mateita.
Nykyinen kalastuslaki kieltää ns. ryöstäjä pilkin käytön mutta syötti pilkillä kalaa saa ihan hyvin.
Varsikin mateen maksa on monille herkkujen herkku ja madekeitto on todella hyvää.
Made perkataan nylkemällä mutta myös kalan suolistaminen ja pään pois otto on joidenkin mielestä oikea perkaustapa. Myös mateen filerointi onnistuu.

 

MUIKKU Coregonus albula

Oulujoessa on varsin runsas muikkukanta , mutta virtauksen vuoksi muikun pyynti verkolla on kohtalaisen työsevää.
Muikun koko on pienehkö ,tosin on lähes 500g muikkujakin joissain järvissä tavattu.Pyyntitavoista lienee ainoa verkkopyynti,kesäisin muikut nousevat suurina parvina ruokailemaan ihan pintaveteen jolloin niitä tyynellä ilmalla voi nähdä rikkomassa veden pintaa. Kiertämällä verkolla tälläisen parven saa joskus hyvän saaliin. Syksyisin kun muikut kerääntyvät kutupaikoilleen on verkkopyynti parhaimmillaan ja useiden kilojen muikkusaaliit ei ole harvinaisia.
Muikku on erittäin maukas ja ravitseva kala,sitä voi paistaa,keittää savustaa,ja purkittaa. Myös erilaiset ns. rantakalakeitot ovat maistuvia.

 

PURONIERIÄ / TAMMUKKA Salvelinius fontinalis

Puronieriä,purotaimen,tammukka kalalla on monta nimeä ja tämä salaperäinen kalalaji esiintyy joissakin Oulujokeen laskevissa pienissä puroissa ja joissa. Tammukka on erittäin hyvä ruokakala vaikka sen koko harvoin ylittää puoltakiloa. Yleensä tammukat ovat vai muutaman kymmenen gramman painoisia,mutta jo sen kokoisina ovat sukukypsiä.
Tammukka on katoava kalalaji Oulujoen alueella ja vaatisi nopeasti kutupaikkojen kunnostusta ja kalastus rajoituksia missä sitä vielä on saatavilla.
Tammukan pyynnissä on sallittuja pyyntimuotoja joko uistelu tai perhostus koska uusi kalastuslaki kieltää onkimisen vaelluskalajoilla ja puroilla.

 

SIIKA Coregonus lavaretus

Siika on Oulujoen alaosan yleinen kalalaji. Siika nousee merestä ja pyrkii Oulujoen alajuoksun hiekkapenkoille kutemaan syksyisin. Merikosken voimala kuitenkin pysäyttää siian nousun ja voimayhtiö onkin saanut velvoitteekseen siian kiinnioton ja lypsämisen sekä mädin jalostamisen kuoriutuviksi poikasiksi. Merikosken ja Montan kalanviljelylaitokset tuottava vuosittain miljoonittain vastakuoriutuneita siian poikasia jotka vapautetaan Merikosken alapuoliseen vesistöön.
Siika on maittava kala niin raavisuolattuna kuin paistettuna tai keittokalana. Siika voi kasvaa jopa kahdeksankilon painoiseksi mutta yleisin koko lienee puolessta kilosta kiloon.Siikaa pyydetään Hartaanselältä pilkkimällä joko veneestä tai jäänreunalta talvisin.
Mädinkeruu siiat pyydystetään lippoamalla sitä varten tehdyillä laitureilla,ja lippolupia myy Oulun kaupunki. Lippoaja saa pitää uroskalat itsellään mutta naaraskalat kerätään mädin tuotantoon.
Jonkin verra siikaa tavataan myös voimalaaltaissa mutta saaliit ovat vähäiset.

SÄRKI Rutilus rutilus

Särki on hyvin yleinen kala koko Oulujoen alueella. Sitä tavataan niin pääuomassa kuin myös sivujoissa.Särkeä ei juurikaan ole arvostettu ruokakalana mutta nykyään kun tietämys ja kalaruokien valmistustavat ovat lisääntyneet on särkeäkin ruvettu käyttämään. Purkkikalana erinomainen.
Särki on hyvin yleinen onkikala ja myös menee helposti verkkoon ja katiskaan samoin ottaa hyvin pilkkiin niin talvisin kuin myös kesällä.
Särki on etupäässä pienehkö kala mutta on tavattu myös yli kilon painoisia yksilöitä.
Särjen tunnistaa punaisista silmistään.

SÄYNE Leuciscus idus

Säyne on ollut vapaanjoen aikana hyvin yleinen kalalaji Oulujoessa,mutta nykyään on säynekanta melko vähäinen.
Säyne on ravintokalana erinomainen suolakala ja savustettuna maukas.
Säyne kasvaa jopa yli neljäkiloiseksi ja on voimakas virrassa viihtyvä kala.
Uistin ja perhokalana erinomainen sekä ongessa voimakas vastustaja.
Oulujoen säynekanta lienee melko olematon.

TAIMEN Salmo trutta

Taimen on Oulujoen tavotelluin ruokakala. Taimen voi kasvaa jopa kymmenkiloiseksi. Tämä punalihainen herkkukala esiintyy kaikissa Oulujoen vesistöissä ja sitä istutetaan velvoitteiden ja vapaehtoisten istutusten myötä kaikkiin Oulujoen vesistöihin.
Taimen ottaa hanaksti uistimeen ja perhoon sekä seisovista pyydyksistä verkot antaa hyvin kalaa.
Istutus koot ovat kilon kahtapuolta ja istutuskoon vuoksi on Oulujoelle haettu erikois lupa pienentää kalan alamittaa Taimenen alamitta 45 cm Montan voimalan ja Jylhämän voimaloiden välissä sekä Utos ja Kutujoella
Muutoin rasvaevällisellä taimenella on alamitta 60 cm ja istukkaan eli rasvaevättömän taimenen alamitta on 50 cm.
Taimenen rauhoitus on Oulujoen vesistössä 1.9. – 31.11. välisen ajan.
Taimen on ravintokalana ihan ykkönen sitä voi raavata tai paistaa, keittää sekä savukalanakin parasta A luokkaa.